20.9.2011
Ihmisen yksi syvimmistä tarpeista on ymmärtää ympäröivää maailmaa. Se voi myös olla suurin virheemme, jos toimimme sokeasti sen johdattelemina. Intialainen jesuiittapappi Anthony de Mello kertoo kirjassaan Kuuletko linnun laulun tarinan Nasruddinista, joka nähdessään haukan luulee sitä kyyhkyseksi. Hän leikkaa linnun nokan, kynnet ja siivet lyhyemmäksi ja toteaa: "No nyt sinä olet kunniallisen linnun näköinen. Hoitajasi on näemmä lyönyt sinua pahasti laimin."
Nasruddin toimii kuten ihmiset usein toimivat. Hän kohtaa jotain uutta, vertaa sitä jo tuntemaansa ja tekee johtopäätöksen tämän vertailun pohjalta. Hänestä haukka muistuttaa kyyhkyä, lintua, jonka hän tuntee. Niinpä hän ystävällisesti korjaa tilanteen saksilla.
Ihmisen halu ymmärtää on juurtunut hyvin syvälle. Kun valtava meteoriitti iski Kaalijärvelle Viroon noin 4000-1500 vuotta sitten, näkyi valo- ja ääni-ilmiö 700 kilometrin säteellä. Ajan ihmiset eivät kyenneet ymmärtämään tätä, joten he kehittivät tarinoita ja selityksiä. Eräät historioitsijat pitävät tapahtumaa kansantarinoiden ja uskontojen eräänä syntyhetkenä. Ihmisen tietämys on rajallinen. Tiedemiehet eivät ole vieläkään kyenneet selvittämään materian ja antimaterian salaisuutta. Tuomas Akvinolainen totesi, että suurin tieto on ymmärtää, että emme voi tuntea Jumalaa. Buddhan sanotaan itsepäisesti kieltäytyneen keskustelemasta Jumalasta samasta syystä.
Globaalissa keskinäisriippuvaisessa maailmassa olemme jatkuvassa kulttuurien kohtauspisteessä, halusimme tai emme. Ja haluta meidän pitäisi, sillä tämä yhteistyö on meitä taloudellisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti rikastava voima. Suurin virhe, jonka voimme tässä maailmassa tehdä on olettaa, että tiedämme ja tunnemme toiset kulttuurit ja ihmisryhmät täysin. Tällöin on vaarana, että toimimme kuten Nasruddin ja toteamme: "Olet niin erilainen, että jonkin täytyy olla vialla". Suurin este kulttuurienväliselle ymmärrykselle on meissä itsessämme, sillä se on omissa ajatuksissamme. Kaikki stereotypiat ja ennakkoluulot, joiden pohjalta yritämme saada maailmaan jotain järkeä ja johdonmukaisuutta, estävät meitä lopulta näkemästä toista ihmistä todellisena, sosiaalisista kategorioista vapaana yksilönä. On kovin helppoa nähdä muslimit vain terroristeina, amerikkalaiset sotahulluina ja kiinalaiset ihmisoikeuksien polkijoina.
Asuessani kuudessa maassa neljällä mantereella olen oppinut paljon eri kulttuureista ja erilaisista tavoista. Samalla olen oppinut, että en voi pakottaa kohtaamiani ilmiöitä valmiisiin muotteihin. Ihmisen suuresta tiedonhalusta huolimatta maailmaa ei voi täysin selittää ja ymmärtää.
Ennakkoluulot ja yleistykset tulevat todeksi vain, jos annamme tämän tapahtua. Myöntäkäämme siis tietämättömyytemme ja hyväksykäämme erot. Ihminen on lähtökohtaisesti hyvä ja moraalinen olento mikäli siihen tarjotaan mahdollisuus. Kysymys, joka paikkaa tietämättömyyden on aina parempi kuin teko, joka syntyy sen seurauksena.
Miika Tomi
Kirjoittaja on Suomen UNESCO-nuorisodelegaatti 2011