Tutkimusosuudessa tulee käyttää monipuolisia lähteitä ja muistaa olla kriittinen löydettyä tietoa kohtaan. On tärkeää merkitä käytetyt lähteet johdonmukaisesti ja selkeästi.
Käytetyt lähteet, samoin haastateltavien nimet tai opintokäyntien kohteet tulee merkitä asianmukaisesti lähdeluetteloon. Myös internetaineisto sekä kuvien lähteet tulee merkitä. Perussääntönä on, että kenenkään toisen kirjoittamaa, sanomaa tai julkaisemaa ei tule esittää omissa nimissään, vaan lähde on aina mainittava. Suorat lainaukset tulee merkitä välittömästi tekstin yhteyteen alaviitteellä (riittää kirjoittajan nimi), kuvien lähdetiedot merkitään kuvan alle. Muut lähdemateriaalitiedot merkitään tutkimusosuuden loppuun lähdeluetteloon. Alla näytetään esimerkkien avulla, kuinka erilaiset lähteet tulee merkitä lähdeluetteloon. Mikäli työn tekee esimerkiksi opinnäytetyönä tai kandintyönä, voi käyttää laitoksen lähdeviittaustapaa.
Kirjalliset lähteet:
• tekijä(t)
• teoksen tai artikkelin nimi
• kustantaja tai julkaisija
• painovuosi ja painopaikkaEsimerkki: Teijo Tekijä: Maailmankansalaisen Kypsyyskoe. Suomen YK-liitto, 2009, Helsinki.
• mikäli kyseessä on artikkeli, joka on osa laajempaa julkaisua, mainitse teostiedot myös julkaisusta
Esimerkki: Maija Maailmankansalainen: Miten merkitsen lähteet? teoksessa Jari Järjestelijä: Lähdemerkinnät. Suomen YK-liitto, 2009, Helsinki.
Sanomalehtiartikkelit:
• artikkelin kirjoittaja
• julkaisija
• päivämääräEsimerkki: Saku Sanoma, Maailman media, 29.09.2009.
Internetlähteet:
• internetsivun osoite
• päivämäärä, jolloin tieto löydettyKuvat:
• kuvan ottajan nimi
• kuvan ottamisen ajankohta
• aineisto, josta kuva otettu (artikkeli, julkaisu, internet kts. ohjeet yllä)Opintokäynnit:
• paikka
• ajankohta
• ketä tavattuEsimerkki: Helsinki, 29.09.2009, Markku Maailma.
Haastattelut:
• haastateltavan nimi (mikäli haastateltava antaa siihen luvan)
• haastattelun teema tai otsikko
• haastattelun ajankohta
• haastattalija(t)Esimerkki: Heidi Haastateltava, Lapsenoikeudet, 29.09.2009, Heikki Haastattelija.