Päätöslauselmaehdotuksen kirjoittaminen
Päätöslauselmaehdotuksen rakenne
Päätöslauselmien muodostuminen kokouksessa

Malli-YK -kokouksissa keskustellaan delegaatioiden päätöslauselmaehdotuksista. Päätöslauselmaehdotukset ovat ennalta valmisteltuja ja niiden pohjalta käydään keskustelua komiteoissa. Hyväksytyt päätöslauselmaehdotukset viedään yleiskokouksen käsittelyyn, jossa niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään.

Päätöslauselmaehdotukset noudattavat tiettyä kaavaa ja rakennetta, jotka pohjaavat YK:ssa muotoiltuihin sääntöihin.Sen vuoksi Malli-YK -delegaattien tulee tietää, kuinka päätöslauselmaehdotuksia muotoillaan.

Päätöslauselmaehdotuksen kirjoittaminen

Useimmat päätöslauselmat esittävät vain yhden kannan tiettyyn kysymykseen. Ne voivat olla yleislausuntoja jostakin kysymyksestä tai ne voidaan suunnata joillekin erityisille järjestöille, YK-elimille tai valtioille. Päätöslauselmissa voidaan esimerkiksi kyseenalaistaa valtioiden toimet tai kehottaa yhteisiin toimiin. Vain turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa voidaan vaatia taloudellisia tai sotilaallisia pakotteita, sanktioita.

Päätöslauselmaehdotuksen rakenne

Jokainen päätöslauselmaehdotus koostuu yhdestä virkkeestä, jossa eri lauseet on jaettu pilkkujen ja puolipisteiden avulla. Virkkeen subjektina on se elin tai komitea, joka antaa lausunnon, esimerkiksi ihmisoikeuskomissio. Kyseinen elin merkitään päätöslauselmaehdotuksen alkuun.

Kysymys: Katulasten tulevaisuudennäkymien kohentaminen

Toimielin: Ihmisoikeuskomissio

Tekijät: Ranska ja Italia

Allekirjoittajat: Kreikka, Japani, Kanada ja Mali

Päätöslauselmaehdotuksen tekijöitä ovat ne maat, jotka ovat olleet sen keskeisimmät kirjoittajat, ja jotka kannattavat päätöslauselman koko sisältöä. Allekirjoittajia ovat ne maat, jotka eivät välttämättä kannata päätöslauselmaa kokonaisuudessaan, mutta toivovat sen käsittelyä komiteassa. Päätöslauselmaehdotusta kirjoitettaessa tekijä on delegaatin edustama valtio tai organisaatio. Lopullinen tekijä ja allekirjoittajat voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa, kun päätöslauselmaehdotuksia yhdistellään lobbauksessa.

Päätöslauselmaehdotukseen voidaan tehdä muutoksia vielä silloinkin, kun se on komitean käsittelyssä. Muutokset tehdään muutosehdotusten kautta. Allekirjoittaja- ja tekijämaat eivät missään vaiheessa sitoudu äänestämään päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Ehdotus voi muuttua väittelyn aikana, eikä välttämättä enää lopussa ole sisällöltään läheskään sama kuin se oli alun perin.

Päätöslauselmaehdotus on jaettu kahteen pääosaan: johdantolausekkeisiin ja operatiivisiin eli toimintaa tavoitteleviin lausekkeisiin. Johdantolausekkeissa kuvataan taustoja ja syitä päätöslauselman kirjoittamiselle. Johdantolausekeet viittaavat usein YK:n peruskirjassa oleviin artikloihin jotka tukevat päätöslauselmaehdotusta, aikaisempiin päätöslauselmiin aiheesta ja päätöslauselmaehdotuksen yleisiin päämääriin. Johdantolausekkeet alkavat partisiipilla, joka alleviivataan. Jokainen lause päätetään pilkulla.

Tietoisena YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta, jonka mukaan lapsuus oikeuttaa erityishoivaan,

Painottaen lasten oikeuksien sopimuksen merkitystä ja roolia lasten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta, eritoten pykälään 20 viitaten,

Määritellen lapsen keneksi tahansa 18 ikävuoden alittavaksi henkilöksi ja katulapsen lapseksi, joka asuu kadulla ilman riittävää suojaa,

Operatiivisessa lausekkeessa kuvataan päätöslauselmaehdotuksen tavoitteita. Jokainen operatiivinen lauseke koskee jotain tiettyä toimenpidettä, jonka katsotaan ratkaisevan ne ongelmat, joita kuvataan johdantolausekkeissa. Operatiiviset lausekkeet numeroidaan ja aloitetaan verbillä. Verbit alleviivataan ja jokainen lauseke päätetään puolipisteellä. Päätöslauselma lopetetaan viimeisen lausekkeen jälkeen pisteellä.

1. Kehottaa niitä jäsenmaita, jotka eivät ole allekirjoittaneet ja/tai ratifioineet lasten oikeuksien sopimusta tekemään sen välittömästi;

2. Rohkaisee jäsenmaita kehittämään kodittomille lapsille vaihtoehtoisen hoidon muotoja, joissa lapsella on mahdollisuus turvaan, hoitoon ja koulutukseen;

3. Toivoo, että jokainen jäsenmaa huolehtii siitä, että katulapsilla on mahdollisuus terveydenhoitoon;

4. Kannustaa kansalaisjärjestöjä pyrkimään kestävän kehityksen mukaisesti siihen, että kaikkien projektien omistus olisi väliaikaisavustusten sijaan paikallisilla ihmisillä ja paikallishallinnolla.

Lisää esimerkkejä ja sanastoa päätöslauselmiin löytyy Malli-YK – ohjaajan oppaasta.

Päätöslauselmien muodostuminen kokouksessa

Jokainen delegaatti tuo Malli-YK -kokoukseen mukanaan luonnoksen päätöslauselmaehdotukseksi. Päätöslauselmaehdotuksen luonnoksista pyritään lobbauksen avulla muodostamaan ennen kokousta ja sen aikana päätöslauselmaehdotuksia komiteoiden käsiteltäväksi.

Päätöslauselmaehdotusten yhteinen työstäminen kannattaa aloittaa jo ennen kokousta esimerkiksi keskustelua varten muodostetulla internetkeskustelupalstalla tai sähköpostitse. Mitä enemmän päätöslauselmaehdotuksia ehditään työstää ennen varsinaista kokousta, sitä todennäköisempää on, että ne hyväksytään kokouksessa. Lobbauksen tarkoituksena on yhdistellä ja muokata eri maiden päätöslauselmaehdotusluonnoksia niin, että mahdollisimman moni delegaatio on valmis kannattamaan päätöslauselmaehdotusta.

Kun delegaation jäsen jättää päätöslauselmaehdotuksen puheenjohtajalle, ilmoittaa hän samalla mikä delegaatio ehdotuksen on tehnyt ja mitkä delegaatiot ovat sitä kannattaneet. Päätöslauselmaehdotuksen saattamiseksi käsittelyyn tarvitaan tavallisesti vähintään 5 maan kannatus, riippuen kokouksen osallistujamäärästä. Puheenjohtaja tarkistaa päätöslauselmaehdotuksen muodon, mutta puolueettomuutensa säilyttämiseksi ei puutu asiasisältöihin.

Päätöslauselmaehdotukset ja niihin käsittelyn aikana ehdotettavat muutokset jätetään puheenjohtajalle, joka huolehtii siitä, että ne esitellään kaikille. Puheenjohtaja pyytää aloitteen tehnyttä valtiota esittelemään päätöslauselmaehdotuksensa komitealle tai kokoukselle. Jos muuta ei päätetä, muokattuja tai kokonaan uusia päätöslauselmia voi jättää puheenjohtajalle aina siihen saakka, kunnes Malli-YK -kokous loppuu.