Suunnittelu
Puheenjohtajisto
Muut toimihenkilöt
Malli-YK -kokouksen suunnittelu on hyvä aloittaa käytännön asioilla. Aluksi tulee päättää kokouksen ajankohta, ketkä kokoukseen osallistuvat, kokoustyyppi, osallistujien maksimi- ja minimimäärät, sekä nimetä toteuttamisesta vastaavat henkilöt.
Lisäksi hyvissä ajoin tulee päättää delegaatioiden kokoonpanosta, puheenjohtajien valinnasta sekä sopia kokouksen muiden toimihenkilöiden rooleista.
Mikäli valmistautuminen tehdään osin tai kokonaan koulutyön puitteissa, tulee sopia mitä oppitunteja valmistautumiseen käytetään ja kuinka paljon. Myös kerhotuntien käytettävyys on hyvä selvittää. Usein pohdittavaksi tulee myös valmistautumiseen käytetyn ajan korvaavuus muusta opetuksesta.
Malli-YK -kokoukseen valmistautumista voi mainiosti jakaa useamman eri oppiaineen kesken. Historiassa ja yhteiskuntaopissa voidaan perehtyä edustettaviin maihin, äidinkielessä harjoitella väittelyä ja päätöslauselmien kirjoittamista, kuvaamataidossa valmistella salin koristelua jne. Tehtäviä riittää varmasti monelle tunnille ja koko koululle, mikäli niin halutaan.
Koko luokan tai vuosikurssin osallistava valmistautuminen on suositeltavaa. Kun jokaisella oppilaalla on oma roolinsa, sujuu valmistautuminen mukavammin. Tärkeää on antaa jokaiselle oppilaalle mielenkiintoisia tehtäviä suoritettavaksi osana valmistautumista. Ryhmissä tapahtuva perehtyminen on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi.
Muistilista Malli-YK –kokouksen suunnitteluun:
| Kokouksen ajankohta | Milloin kokous pidetään? Ajankohta on hyvä päättää hyvissä ajoin etukäteen varsinkin jos kokoukseen osallistuu useampi luokka tai koulu |
Huom: Ajankohta säätelee valmistutumiseen käytettävän ajan. Mitä kauemmin aikaa valmistautumiseen on, sitä valmiimpia osallistujat ovat. |
| Kokouksen kesto | Minkä pituinen kokous järjestetään? Käytetäänkö simulaatioon yksi koulupäivä vai useampia. Sisältävätkö simulaatiopäivät muita oppitunteja? | Huom: Kokoustyypin ja käsiteltävien teemojen valinta vaikuttavat osaltaan kokouksen kestoon. |
| Valmistautuminen | Missä vaiheessa aloitetaan kokoukseen valmistautuminen? Mitä oppitunteja siihen voidaan käyttää? Tehdäänkö oppiaineiden ylittävää yhteistyötä? | Huom: Onnistunut kokous on mahdollista tehdä yhdenkin oppiaineen
puitteissa mutta monipuolisen ja useampia henkilöitä osallistavan
tapahtuman järjestämiseksi on hyvä pohtia usean aineen ja luokka-asteen
kesken tehtävää yhteistyötä. |
| Vastuutahot | Ketkä ovat vastuussa käytännön järjestelyistä? Opettajat, oppilaskunta, vai molemmat yhdessä? Tarvitaanko avuksi vanhempia | Huom: Useamman vastuutahon kesken jaettuna "rasitus" yhtä henkilöä kohden pienenee. |
| Vastuualueet | Kuka vastaa salin koristelusta? Tarjotaanko osallistujille tavallisesta poikkeava kokouslounas? Onko tarjolla virvokkeita? Kuka huolehtii osallistujien ohjaamisesta itse kokouksessa? Kuka vastaa ensiavusta? Tarvitaanko kuvaajaa? Kuka suunnittelee päätöseremonian ohjelman? | Huom: Monia tehtäviä on mahdollista antaa oppilaiden hoidettavaksi.
Mitä useampi koulun oppilas pääsee osallistumaan tapahtumaan, sitä
hienommat muistot. |
| Kokousosallistujat | Osallistuuko simulaatioon koko koulu vai ainostaan yksi luokka? Entä naapurikoulujen kiinnostuneet? Voisiko kokouksen toteuttaa kahden tai kolmen koulun yhteistyönä? | Huom: Osallistujamäärä vaikuttaa kokoustyypin valintaan. |
| Kokoustyyppi | Simuloidaanko yleiskokousta ja sen eri komiteoita, turvallisuusneuvostoa vai kenties ihmisoikeusneuvostoa? Jos päädytään yleiskokoukseen, tulee sopia simuloitavien komiteoiden määrästä ja niissä käsiteltävistä teemoista. | Huom: Kokoustyyppi on hyvä valita vasta, kun osallistujien luokka-aste ja määrä on selvillä |
| Jäsenvaltiot | Mitkä jäsenvaltiot ovat edustettuina kokouksessa? Valintaa tehdessä tulisi pyrkiä siihen, että eri maanosat ovat tasapuolisesti edustettuina. | Huom: Kokoustyyppi vaikuttaa jäsenvaltioiden määrään ja kokoonpanoon |
| Delegaatiot | Maadelegaatioissa on tavallisimmin 4 delegaattia, joista yksi toimii suurlähettiläänä. Delegaatoiden kokoonpanoa pohdittaessa on hyvä sijoittaa rohkeita ja ujompia oppilaita tasapuolisesti jokaiseen delegaatioon. Myös delegaattien keskinäistä roolia ja komiteaedustuksia pohdittaessa on hyvä huomioida osallistujien henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet. | Huom: Hyvä ryhmähenki on toimivan delegeaation perusedellytys. |
| Puheenjohtajisto | Kuka valitaan yleiskokouksen puheenjohtajaksi, entä ketkä johtavat komiteoiden työskentelyä? | Huom: Puheenjohtajille tulee tarjota koulutusta tulevaan tehtäväänsä |
| Toimihenkilöt | Malli-YK tarjoaa delegaattien ja puheenjohtajien ohella
mielenkiintoisia tehtäviä koko joukolle muita toimijoita. Viestiviejät,
äänenlaskijat ja infohenkilöstö on hyvä nimetä ja ohjeistaa tehtäväänsä
hyvissä ajoin. |
Huom: Tarjoamalla toimihenkilöstön tehtäviä esimerkiksi koulun nuoremmille opiskelijoille saadaan tapahtumassa koko koulun yhteinen tilaisuus. |
| Kokouspaikka |
Malli-YK -kokouksen voi toteuttaa esimerkiksi koulun jumppasalissa tai muussa vastaavassa tilassa.Luokkakohtaisen kokouksen toteuttamiseen riittää oma luokka. | Huom: Juhlavat puitteet, kukat, pöytäliinat ja YK-aiheiset seinävaatteet auttavat luomaan aitoa kokoustunnelmaa. Oheisrekvisiitan suunnitteluun voi osallistaa koulun muita oppilaita. Itse tarkoitukseksi ei koristelun kuitenkaan pidä antaa muodostua. |
Kokoustyyppi
Tavallisesti Malli-YK -kokouksessa simuloidaan YK:n eri pääelinten toimintaa. YK:lla on kuusi pääelintä: yleiskokous, sihteeristö, turvallisuusneuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin sekä talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC). Yleisimpiä simuloitavia elimiä ovat yleiskokous ja sen komiteat sekä turvallisuusneuvosto.
Kokoustyypin valintaan vaikuttaa osallistujien lukumäärä. Yleiskokoukseen mahtuu osallistujia ja edustettavia valtiota huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi turvallisuusneuvostosimulaatioon. Myös ajankohtaiset kysymykset ja järjestäjien omat mielenkiinnon kohteet vaikuttavat kokoustyypin valintaan.
Yleiskokous
Yleiskokous (General Assembly) on YK:n tärkein neuvotteleva elin, jossa kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat edustettuina. Jäsenvaltioita on 192.
Yleiskokouksen toiminta jakautuu monen eri elimen kesken. Tärkeimmät elimet ovat kuusi pääkomiteaa, joista jokaisella on oma erikoistumisalueensa. Komiteoissa on edustus jokaisesta YK:n jäsenvaltiosta. Useimmiten neljää näistä komiteoista simuloidaan myös Malli-YK kokouksissa.
Yleiskokouksen komiteat
| Ensimmäinen komitea | Aseidenriisunta ja kansainvälinen turvallisuus |
| Toinen komitea | Talous- ja rahoitusasiat |
| Kolmas komitea | Sosiaaliset, humanitaariset ja kulttuuriasiat |
| Neljäs komitea | Poliittiset erityiskysymykset ja siirtomaakysymykset |
| Viides komitea | YK:n hallinto ja budjetti |
| Kuudes komitea | Oikeudelliset kysymykset |
Jokaisella jäsenellä on käytettävissään yleiskokouksen ja komiteoiden istunnossa yksi ääni. Erityisen tärkeissä kysymyksissä päätökset tehdään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä.
Malli-YK -kokouksissa päätökset tehdään läsnä olevien äänestävien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.
Lue lisää yleiskokouksen toiminnasta valmistautuminen osiosta.
Turvallisuusneuvosto
Turvallisuusneuvosto on YK:n tärkein elin rauhan ollessa uhattuna ja se voidaan kutsua koolle tarvittaessa. Turvallisuusneuvosto voi asettaa pakotteita tai erityisen vakavassa tapauksessa sallia sotilaallisen voimankäytön, mikäli se toteaa kyseisen tilanteen uhaksi maailman turvallisuudelle ja rauhalle.
Turvallisuusneuvostossa on viisitoista jäsentä. Viisi jäsentä ovat pysyviä ja muut kymmenen jäsentä valitaan yleiskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Turvallisuusneuvoston jäsenet
| Pysyvät jäsenet | Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat |
| Vaihtuvat jäsenet (v. 2010) | Bosnia Herzegovina, Brasilia, Gabon, Itävalta, Japani, Libanon, Meksiko, Nigeria,Turkki ja Uganda |
Turvallisuusneuvoston viidellä pysyvällä jäsenellä on veto-oikeus kaikkiin käsiteltäviin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöstä ei voida tehdä, jos yksikin pysyvistä jäsenistä äänestää päätöslauselmaa vastaan. Hyväksytyn päätöksen tueksi puolestaan tarvitaan vähintään yhdeksän jäsenen hyväksyntä. Tämä menettely varmistaa sen etteivät pysyvät jäsenet voi yksin sanella turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.
Lue lisää turvallisuusneuvoston toiminnasta valmistautuminen osiosta.
Kokouksen kesto
Malli-YK -kokouksia voi järjestää erimittaisina. Yhden luokan kokoukset voivat olla noin yhden koulupäivän mittaisia. Koko koulun tapahtuma tai usean koulun yhteistyönä toteutetut simulaatiot voivat kestää kaksi-kolmekin päivää. Mikäli mahdollista, kannattaa etenkin isommissa simulaatioissa varata aikaa vähintään kaksi päivää. Tällöin delegaatit saavat paremmin tuntumaa rooleihinsa ja onnistuvat useimmiten paremmin komitea- tai työvaliokunta työskentelyssä.
Alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset kokoukset kestävät yleensä kahdesta viiteen päivään.
Jäsenvaltiot
Kun simuloitavan kokouksen tyyppi on valittu, on aika valita edustettavat jäsenvaltiot. Turvallisuusneuvostoa simuloitaessa on hyvä ottaa mukaan kaikki 15 jäsenvaltiota. Yleiskokousta ja sen komiteoita simuloitaessa on tehtävä päätöksiä, mitkä jäsenvaltiot otetaan mukaan simulaatioon.
Malli-YK -kokouksessa yleiskokous valtiot kannattaa valita siten, että edustuksellisuus on maantieteellisesti mahdollisimman monipuolinen. Lisäksi tulee huomioida valtoiden taloudellinen ja poliittinen painoarvo. Mukaan kannattaa valita niin ns. suuria teollisuusmaita kuin pieniä teollistuvia maita eri mantereilta. Kokousvaltioiksi on suositeltavaa ottaa vähintään kaikki turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet.
Maantieteellisesti monipuolinen edustus on tärkeää onnistuneen kokouksen luomiseksi ja näkökannoiltaan monipuolisen keskustelun synnyttämiseksi.
Edustettavat valtiot voivat olla esimerkiksi seuraavat (40 valtiota):
| Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet | Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat |
| Turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet | Bosnia Herzegovina, Brasilia, Gabon, Itävalta, Japani, Libanin, Meksiko, Nigeria,Turkki ja Uganda |
| Läntisiä EU-maita | Latvia, Portugali, Puola, Saksa, Tsekki, Romania, Ruotsi ja Tanska |
| Itä-Euroopan ja Lähi-Idän maita | Ukraina, Turkki, Syyria ja Israel |
| Afrikan maita | Algeria, Egypti, Kongo, Mali ja Sudan |
| Etelä-Amerikan ja Oseanian maita | Brasilia, Bolivia, Kolumbia ja Australia |
| Aasian maita |
Intia, Japani, Singapore ja Tuwalu |
Delegaatiot
Suunnittelu etenee seuraavaksi delegaatioiden kokoonpanosta päättämiseen, sekä puheenjohtajiston sekä muiden toimihenkilöiden valintaan. Tavallisimmin delegaatioissa on 2-4 delegaattia, jotka jakavat tehtävät keskenään. Delegaatiota johtaa suurlähettiläs. Suurlähettilään tehtävänä on pitää avauspuheenvuoro yleiskokouksen avajaisissa sekä vastata delegaationsa toiminnasta koko kokouksen ajan. Muut delegaation jäsenet edustavat valtiotaan komiteoissa ja mahdollisissa muissa työryhmissä.
Delegaatit edustavat aina valitsemansa maan virallista hallitusta. Edustettavan vValtion virallisten kantojen ja näkemysten selvittämiseksi taustatyön tekeminen on erityisen tärkeää. Delegaattien tulee pyrkiä edustamaan valtiota mahdollisimman totuudenmukaisesti.
Delegaateilla ei suositella olevan henkilökohtaisia suhteita edustamaansa maahan. Koska kyseessä on roolipeli, kukaan osallistuja ei toimi omana itsenään. Tällöin on suositeltavaa, että oppilaat, joilla on kontakteja edustettaviin valtioihin valitsevat itselleen vieraan valtion, jota edustavat kokouksessa.
Delegaation on hyvä työskennellä yhdessä valmistautumisen alusta lähtien. Yhdessä he tutustuvat edustamaansa valtioon ja rakentavat suunnitelman omien intressien läpiviemiseksi itse kokouksessa. Uskottavan vaikutelman luomiseksi delegaation on oltava yksimielinen ajamistaan asioista.
