Nuoret, rauha ja turvallisuus

YK:n turvallisuusneuvoston istuntosali New Yorkissa. Kuva: UN Photo/Amanda Voisard

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 9.12.2015 historiallisen päätöslauselman 2250 (S/RES/2250), joka on ensimmäinen erityisesti nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskeva temaattinen päätöslauselma. Päätöslauselmaa voidaan pitää merkittävänä saavutuksena nuorten myönteisen roolin tunnustamisessa konflikteissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmalla on myös poliittista painoarvoa, sillä se sitoo YK:n jäsenvaltioita. Niiden on hyväksyttävä ja toimeenpantava päätöslauselman sisältö kansallisella tasolla. YK-järjestelmässä nuorten merkitys rauhantoimijoina oli tunnustettu aiemmin Maailman nuoriso-ohjelmassa (World Programme of Action for Youth) 1995, mutta vasta Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma toi nuorten asian lopullisesti vahvemmin YK:n asialistalle.

Päätöslauselma 2250 asettaa suuntaviivat valtioiden, YK:n ja kansalaisyhteiskunnan politiikoille ja ohjelmille, jotka käsittelevät nuoria turvallisuuden ja rauhan näkökulmista. Se käsittelee konfliktien vaikutuksia nuorten elämään sekä keinoja, joilla vaikutuksia voitaisiin lieventää. Esimerkiksi nuoren kouluttautumiseen ja toimeentuloon liittyvät esteet voivat vaikuttaa kielteisesti nuoren koko loppuelämään.

Nuoret määritellään YK-elimissä ja jäsenvaltioissa eri tavoin. Päätöslauselmassa 2250 nuorina pidetään 18–29-vuotiaita. Nuorista puhuttaessa on kuitenkin ymmärrettävä, että nuorten taustat vaihtelevat voimakkaasti esimerkiksi kansallisuuteen, etnisyyteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ihonväriin, sosioekonomiseen asemaan, kulttuuriin ja/tai uskontoon liittyen. Maailmassa on tällä hetkellä enemmän nuoria kuin koskaan aiemmin, ja nuoret ovat usein myös enemmistönä konfliktimaissa.

Päätöslauselma 2250 muistuttaa luonteeltaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää päätöslauselmaa 1325 (S/RES/1325). Päätöslauselma 2250 liitetään naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevien päätöslauselmien lisäksi terrorismin torjuntaa sekä siviilien asemaa konflikteissa käsitteleviin päätöslauselmiin. Päätöslauselma huomioi myös aiempia asiakirjoja ja tapahtumia, jotka käsittelevät nuoria turvallisuuden ja rauhan näkökulmasta. Turvallisuusneuvosto on aiemmin käsitellyt nuoria maakohtaisissa tai alueellisissa päätöslauselmissa.

Yleiskokouksen päätöslauselmat muodostavat puolestaan nuorisokysymyksille normatiivisen perustan, josta voi lukea tarkemmin YK.fi-sivuston kehitysosiossa. Yksittäiset päätöslauselmat eivät kuitenkaan ole tehneet selkeitä toimintasuunnitelmia tai muodostaneet kattavia näkökulmia nuoriin liittyen.

Nuoret kestävän rauhan edellyttäjinä

Kestävää rauhaa ei voida rakentaa ilman nuorten osallistumista rauhaa ja turvallisuutta koskeviin asioihin. Kansallisten hallitusten ja muiden toimijoiden on osallistettava nuoria rauhanomaisten yhteisöjen luomisessa. Osallistumisen vahvistaminen on myös tapa ehkäistä nuorten marginalisoitumista ja väkivaltaa aseellisissa konflikteissa.

Päätöslauselma 2250 tunnustaa edellisen kappaleen tavoin hyvin eksplisiittisesti nuorten merkityksen konfliktien hillitsemisessä ja rauhanprosessien käynnistämisessä. Toisaalta päätöslauselma korostaa, että nuorten suojelun erityistarpeet on huomioitava konflikteissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa.

Nuoria, rauhaa ja turvallisuutta lähestytään päätöslauselmassa erityisesti viiden osa-alueen kautta:

1. Osallistuminen. Päätöslauselma kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tällä tarkoitetaan paikallisia, kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä instituutioita sekä konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuun keskittyviä mekanismeja. Päätöslauselma mainitsee erikseen, että nuorten näkemykset on otettava huomioon turvallisuusneuvoston rauhantehtävissä.

2. Suojelu. Päätöslauselma edellyttää valtioita takaamaan siviilien suojelun kaikissa konfliktin vaiheissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. Tämä kattaa myös seksuaaliselta ja sukupuoleen perustuvalta väkivallalta suojelemisen. Nuoret nostetaan esiin erityiseksi ryhmäksi suojelun tarpeessa. Päätöslauselma painottaa lisäksi rankaisemattomuuden periaatteen poistamista esimerkiksi kansainvälisen rikostuomioistuimen avulla, kansainvälisen humanitäärisen oikeuden noudattamista sekä valtioiden velvoitetta ihmisoikeuksien turvaamiseen.

3. Ennaltaehkäisy. Päätöslauselma pyytää hallituksia tukemaan nuorten osallistumista konfliktien ehkäisemisessä. Nuorille on annettava riittävästi tukea sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistavaan ja väkivaltaa ehkäisevään toimintaan. Kaikkia olennaisia toimijoita kannustetaan kehittämään mekanismeja, jotka edistävät rauhankulttuuria, suvaitsevaisuutta, kulttuurien- ja uskontojenvälistä nuorten dialogia sekä estävät nuoria väkivaltaisilta teoilta. Päätöslauselma kehottaa tukemaan laadukasta rauhankasvatusta, joka takaa nuorille mahdollisuudet osallistua poliittisiin prosesseihin rakentavalla tavalla.

4. Kumppanuudet. Päätöslauselma kehottaa hallituksia muodostamaan ja vahvistamaan kumppanuuksia oleellisten toimijoiden kanssa. Tämä tapahtuu esimerkiksi osallistamalla paikallisen tason toimijoita ja kansalaisyhteiskuntaa nuoriin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenvaltioita kannustetaan myös lisäämään tukea nuorten omalle toiminnalle rauhan eteen sekä toiminnalle, joka huomioi nuorten tarpeet konflikteissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. Tämä sisältää esimerkiksi monien YK-toimijoiden tukemisen.

5. Aseidenriisunta, kotiuttaminen ja integroiminen takaisin yhteiskuntaan. Päätöslauselma kannustaa huomioimaan nuorten erityistarpeita edeltävissä toimissa, joita käytetään konfliktien jälkeen kestävän rauhan saavuttamiseksi. Huomiota on kiinnitettävä myös nuorten koulutusmahdollisuuksiin, työllistymiseen, marginalisoitumisen ehkäisemiseen sekä rauhankulttuurin edistämiseen.

Puhetavan muutos uhkatekijöistä rauhantoimijoiksi

Päätöslauselman tärkeydestä on esitetty useita argumentteja. Se tukee uudenlaista puhetapaa, jossa nuoret ymmärretään osallisina rauhanrakentamiseen. Aiemmin nuoret on määritelty kansainvälisessä poliittisessa viitekehyksessä dikotomisesti joko väkivallan tekijöiksi tai sen uhreiksi. Uudenlainen ajattelutapa on merkittävä, jotta negatiiviset mielikuvat ja ennakkoluulot nuoria kohtaan hälvenisivät.

Päätöslauselman hyväksyminen tuo painoarvoa ja tunnustusta nuorten jo tekemälle työlle kestävän rauhan puolesta. Nuoret ansaitsevat oman paikkansa neuvottelupöydissä. Päätöslauselma 2250 antaa näkyvyyttä nuorten toiminnalle ja aloitteille sekä nuorisojärjestöille, jotka pyrkivät rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja moninaisuuden edistämiseen.

Päätöslauselma 2250 antaa työkaluja väkivaltaisen ekstremismin torjumiseen. Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi voivat lietsoa konflikteja sekä uhata kansainvälistä vakautta ja kehitystä. Päätöslauselma esittää huolen nuoriin kohdistuvasta uusien tieto- ja viestintäteknologioiden avulla tehtävästä terroristien rekrytoinnista.

Päätöslauselma korostaa, että suurin osa nuorista ei edusta väkivaltaisia toimijoita. Nuorilla on pikemminkin tärkeä rooli väkivallan ja väkivaltaisen ekstremismin vastustamisessa. Nuorten tuomitsemisen sijaan on puututtava ääriliikehdintään johtaviin perussyihin.

Suomalainen kansalaisyhteiskunta päätöslauselman takana

Päätöslauselma 2250 syntyi nuorisojärjestöjen, YK:n, kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden sekä jäsenvaltioiden hallitusten yhteistyön tuloksena. Alkuperäinen idea päätöslauselmalle on lähtöisin kuitenkin suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Suomen YK-liitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja Suomen Partiolaiset luovuttivat YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille 15.7.2011 Porin SuomiAreenassa aloitteen nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta.

Aloite korosti, että nuorten osallistamisessa ja voimauttamisessa on kyse tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisäksi kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Aloitteen mukaan nuoret myös kantavat väkivallan taakkaa ilman oikeutta osallistua konflikteihin johtaviin päätöksiin. Järjestöt esittivät, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva päätöslauselma (S/RES/1325) voisi toimia pohjana nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevälle päätöslauselmalle.

Kohti päätöslauselmaa

Vuonna 2012 myös nuorten rauhanjärjestöjen verkosto (United Network of Young Peacebuilders, UNOY) alkoi tavoitella päätöslauselmaa nuoriin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyen. Heinäkuussa 2013 verkosto esitteli ideansa poliitikoille ja virkamiehille YK:n päämajassa, mutta ajatus ei vielä silloin kerännyt kannatusta. UNOY järjesti tapaamisia myös vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2014 verkosto julkaisi raportin ”Agreed Language on Youth, Peace and Security”, jonka mukaan nuoria ja rauhanrakentamista koskevaa poliittista viitekehystä tulisi vahvistaa turvallisuusneuvoston päätöslauselman muodossa.

UNOY mainitsee päätöslauselman kannalta tärkeiksi toimijoiksi ja yhteistyökumppaneikseen YK-elinten nuorisoasioiden kehitysverkoston nuoria ja rauhanrakennusta käsittelevän työryhmän (IANYD Working Group on Youth and Peacebuilding), Search for Common Ground -järjestön, YK:n rauhanrakentamisen tukitoimiston (PBSO), YK:n asuinyhdyskuntaohjelman (UN-Habitat), World Vision -järjestön, YK:n väestörahaston (UNFPA), YK:n kehitysohjelman (UNDP) sekä YK:n nuorisolähettilään (Youth Envoy).

Päätöslauselmaprosessi eteni turvallisuusneuvostossa huhtikuussa 2015, kun Jordania toimi turvallisuusneuvoston puheenjohtajana. Turvallisuusneuvostossa käytiin keskustelua nuorten roolista rauhanrakentamisessa ja väkivaltaisen ekstremismin torjumisessa. Tämä lisäsi turvallisuusneuvoston huomiota siihen, että nuoret ovat keskeisiä toimijoita rauhanrakentamisessa, ja että heidän työnsä tarvitsee tunnustusta ja tukea.

Jordania, YK ja kansalaisjärjestöt järjestivät 21.–22.8.2015 kansainvälisen foorumin, joka käsitteli nuoria, rauhaa ja turvallisuutta (Global Forum on Youth, Peace and Security). Foorumin lopputuloksena annettiin Ammanin nuorisojulistus (Amman Youth Declaration on Youth, Peace and Security), joka vaati vahvemman kansainvälisen poliittisen viitekehyksen luomista mieluiten turvallisuusneuvoston päätöslauselman muodossa. Julistus luovutettiin Jordanian ulkoministeri Nasser Judehille, joka lupasi viedä julistuksen turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman yksimielisesti kokouksessaan 9.12.2015. Monet suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aloitteessa 2011 muotoillut sanamuodot ja aloitteen yleinen ’henki’ säilyivät monin paikoin lähes muuttumattomina lopulliseen päätöslauselmatekstiin.

Toimeenpano tulevana kysymyksenä

Tulevaisuuden toimenpiteinä päätöslauselma pyytää pääsihteeriä tekemään selvityksen nuorten myönteisestä panoksesta rauhanprosesseihin ja konfliktinratkaisuun. Perusteellisemmalle tiedolle on tarvetta, sillä kattavien tilastojen puuttuminen vauhdittaa kielteistä puhetapaa nuorista haittatekijöinä ja uhkina. Paremman tiedon avulla voidaan myös suunnitella tehokkaampia toimintaohjelmia. Selvitykseen pyydetään tietoja jäsenvaltioiden kansallisesta toimeenpanosta.

YK:n piirissä kaikki oleelliset elimet kutsutaan kehittämään koordinaatiota ja vuorovaikutusta, joka koskee nuorten tarpeita konflikteissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa. Turvallisuusneuvosto osallistuu jatkossakin aiheen käsittelyyn, ja se keskustelee päätöslauselman toimeenpanosta vuosittain.

Päätöslauselma siis muodostaa yhteisen alustan tai viitekehyksen, jonka puitteissa eri toimijat voivat vahvemmin työskennellä nuoret huomioivien rauhanprosessien eteen. Ennen kaikkea päätöslauselma on tulosta nuorten rauhanrakentajien globaalista työstä, joka jatkuu edelleen.

Teksti: Matti Pihlajamaa

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija, joka osallistui YK-liiton tukemalle tutustumismatkalle New Yorkin YK-järjestöihin huhtikuussa 2016.

Lähteet:

Suomen YK-liitto, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter (15.7.2011): Initiative on “Youth, Peace and Security
United Network of Young Peacebuilders (2014): Agreed Language on Youth, Peace and Security – A Report by the United Network of Young Peacebuilders
United Network of Young Peacebuilders (11.12.2015): The path towards a Security Council Resolution on Youth, Peace and Security -blogikirjoitus
United Network of Young Peacebuilders (2016): A Guide to Security Council Resolution 2250
United Network of Young Peacebuilders (2016): Security Council Resolution 2250 – Annotated and Explained
YK:n turvallisuusneuvosto: Päätöslauselma 2250 (S/RES/2250)

Lue lisää: Miten osallistua? 2250-toolkit (Suomen YK-liitto)

Päivitetty viimeksi: 31.5.2017