Parempi maailma – voiko sitä tehdä taiteella?

Toivola Brotherus ja maapallo
YK:n 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi joukko taiteilijoita kokoontui yhteen tekemään show’n, jolla on kunnianhimoinen nimi: “Parempi maailma – ja kuinka se tehdään”.

Show’ssa pohditaan eri taiteenlajien – äänen, liikkeen ja visuaalisuuden kautta – YK:n teemoja sekä kansainvälisen yhteistyön historiaa ja tulevaisuutta. Se nähtiin ensimmäisen kerran opetusalan Educa-messuilla ja tullaan näkemään erilaisina versiona ja eri kokoonpainoilla useassa juhlavuoden tapahtumassa.

Mukana olevat taiteilijat suhtautuvat taiteen yhteiskunnalliseen rooliin kaikki omalla tavallaan, mutta kaikki pitävät työtä paremman maailman puolesta – tehtiin se taiteen tai vaikka YK:n kautta – tärkeänä.

Joukon primus motor on taiteilija Mikko Kuustonen, joka on tehnyt jo useita vuosikymmeniä paitsi musiikkia, myös paljon yhteistyötä kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa ja toiminut YK:n hyvän tahdon lähettiläänä.

“Tässä ryhmässä olemme monet taiteilijoita ja yhteiskunnallisia aktivisteja, mutta ne eivät ole persoonissamme irrallisia asioita. Miksaus toimii kuin gin tonic -drinkissä: koskaan ei tiedä, mistä gini alkaa ja mihin tonic loppuu”, Kuustonen nauraa.

“Mukana on eri ikäisiä ihmisiä omine historioineen. Ratkaisevaa on, että tässä toteutuisi samanlainen henki, joka on aina maailman muuttamisen kannalta olennaista: että ihmiset haluavat oppia toistensa tarinoista ja erilaisuudesta”, hän lisää vakavammin.

Yksilön kautta yleiseen

Mukana on myös koreografi Hanna Brotherus, joka on tehnyt yhteiskunnallista taidetta jo yli 20 vuotta. Hän on työskennellyt muun muassa vanhusten, lasten ja turvapaikanhakijoiden kanssa, ja tekee töitä omien sanojensa mukaan ennen kaikkea ihmisten henkilökohtaisen kohtaamisen kautta.

“Taide ei ole poppakonsti, vaan osa sitä keskustelua ja tutkimusmatkaa, joka purkautuu parhaimmillaan myös yhteiskunnalliseksi toiminnaksi”, Brotherus toteaa.

“Taiteella on ainutlaatuinen voima yhdistää tekijöiden ja yleisön elämäntarinoita ja saada aikaan myös aidosti kollektiivisia kokemuksia”, koreografi pohtii.

Kun Brotherus teki töitä todella vaikeissa tilanteissa olevien turvapaikanhakijoiden kanssa, se auttoi paitsi kertomaan kokemuksista ylesölle, myös tuki yksilöitä.

“He sanoivat, että taiteen tekeminen ja taiteen tasolla ihmisten kohtaaminen auttoi näkemään valon mustien pilvien läpi. Ja vaikka ne pilvet umpeutuisivatkin, se muisto jää”, Brotherus kertoo.

Siinä missä yksi yksilö ei voi muuttaa maailmaa, ei voi yksi maakaan. Se että me kaikki tarvitsemme toisiamme ja luottamusta toisiimme niin yksilö- kuin kansanväliselläkin tasolla, oli yksi Brotheruksen Educassa tekemän tanssiesityksen kantava ajatus.

Esityksessä hän kutsui kansanedustaja-näyttelijä Jani Toivolan kannattelemaan maapalloa hänen
kanssaan tanssin keskellä. [katso video]

“Luottamus oli sen harjoitteen ytimessä. Meidän pitäisi oppia luottamaan ja heittäytymään, jotta voimme oppia luottamaan toisiimme. Muuten olemme aina omissa karsinoissamme, josta ei synny mitään isompaa hyvää”, koreografi pohtii, viitaten myös ennakkoluulojen ja rasismin poistamiseen.

Musiikki yhdistää yli kulttuurirajojen

Show’ssa on mukana myös muusikko Paleface, joka on tunnettu nimenomaan kantaaottavista sanoituksistaan.

“Yhdistelen musiikissani vaikutteita monista tyylilajeista, joita kaikkia yhdistää yhteiskunnallinen ulottuvuus ja joissa kaikissa on kantaaottava taso – rap, protesti-laulu, reggae ja kupletti ovat tällaista niin sanottua viestimusaa”, kertoo Paleface.

Hän toivoo, että pop-muusikot ottaisivat ylipäätään enemmän kantaa ja osaltaan nostaisivat tietoisuutta isoista globaaleista ja paikallisistakin kysymyksistä.

“Maailma kaipaa kipeästi uudenlaista ajattelua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Taiteilijat ovat tässä avainasemassa maailmanselittäjinä ja keskustelun herättäjinä. Taide ja ennen kaikkea musiikki yhdistää yli kieli- ja kulttuurirajojen ja luo uudenlaisia kansallisvaltioista riippumattomia globaaleja heimoja”, hän pohtii.

“YK voisikin olla tässä oleellinen toimija ja tarjota platformeja poikkitieteelliselle ja -taiteelliselle keskustelulle ja yhteistyölle. Alas norsunluutornit! Eläköön kyläkokoukset, joissa eri sukupolvet ja
ajattelutavat kohtaavat. Maailma tarvitsee luovaa ongelmanratkaisua!”

Suuretkin asiat ovat vain ihmisten välisiä

Selkeästi yhteiskunnalliset sanoitukset eivät ole muusikollekaan ainoa tapa olla poliittinen. Mikko
Kuustonen ei ole kokenut suoraan poliittisia sanoituksia omakseen, mutta hänen mukaansa kaikki
yhteiskunnallinen työ, jota hän on tehnyt, on tapahtunut taiteen kielen kautta.

“Taiteella on vääjäämätön yhteiskunnallinen rooli. Taide on kommunikaatiota ja vuorovaikutusta, se auttaa käsittämään asioita paitsi informaation ja tiedon tasolla, myös emootion, etsimisen ja epäonnistumisen kautta”, Kuustonen toteaa.

Taiteen ja globaalien aiheiden sekä kehitysyhteistyön linkit voivat olla vaikeita, kun kysymykset ovat suuria ja niiden käsitteleminen ei ole millään välineillä yksinkertaista.

“Koen, että taiteilijoina yksi mahdollisuuksistamme on korostaa, että pyrkimys oikeudenmukaisempaan maailmaan nousee aina ihmisten välisestä toiminnasta”, Kuustonen toteaa.

“Kyse on inhimillisistä asioista sekä siitä, että yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan kuuntelua, kompromisseja ja näkemyksiä. Taide ei ole irrallista puuhastelua, vaan osa tätä keskustelua”, hän lisää.

Parempi maailma -show 16.7. Porin SuomiAreenalla Porin teatterissa kello 14.00 alkaen.

Tammikuussa Educassa Mikko Kuustosen johdolla esiintyivät kuvataiteilija Jani Leinonen, Madventures-seikkailija ja toimittaja Riku Rantala, rap-artisti Paleface, näyttelijä-kansanedustaja Jani Toivola, tanssitaiteilija Hanna Brotherus sekä muusikot Marzi Nyman ja Jukka Perko.