Olemme mukana luomassa kestävämpää maailmaa – miten tämä tapahtuu?

YK:n yleiskokous päättää syyskuussa kestävän kehityksen tavoitteista, jotka tulevat koskemaan kaikkia YK:n jäsenmaita. Mitä nämä tavoitteet tarkoittavat meille täällä Suomessa? Entä maailmalla?

Maailman parhaat uutiset kysyi huhtikuussa eri alojen suomalaisilta yhteiskunnallisilta vaikuttajilta, mikä merkitys heidän mielestään tänä vuonna sovittavilla tavoitteilla tulee olemaan ja miten he näkevät Suomen roolin tavoitteiden toteuttamisessa.

Tällä hetkellä Post-2015 -agendalla on 17 tavoitetta, jotka jakautuvat tarkempiin alatavoitteisiin. Suomalaiset YK-järjestöt tekivät huhtikuussa ennen hallitusohjelman luomista kannanoton, jossa korostettiin Suomen vastuuta ja aktiivista roolia tavoitteiden toteutumisessa.

Maailman parhaiden uutisten kysymyksiin tavoitteista vastasivat Aleksi Kuusisto (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö), Riitta Särkelä (Ensi- ja turvakotien liitto), Satu Vasamo-Koskinen (Elinkeinoelämän keskusliitto), Pekka Ristelä (Finnunions), Timon Vuori (Suomen Kansainvälinen kauppakamari ICC), Taavi Heikkilä (SOK) sekä Pertti Korhonen (Outotec). Osa vastaajista antoi vastauksensa ennen uuden hallitusohjelman valmistumista ja osa sen jälkeen.
Ensimmäinen kysymys koski talouskasvua ja työllisyyttä, joka puhuttaa tällä hetkellä myös Suomessa. Yksi agendan tavoitteista koskee kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden saavuttamista sekä säällisten työpaikkojen edistämistä. Kysyimme, millä keinoin tähän päästään.

Vastaajat painottivat työpaikkojen luomisessa ja talouskasvun turvaamisessa koulutusta sekä yksityisen sektorin roolia. Moni piti myös ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kasvu tapahtuu maapallon kantokyvyn sallimissa rajoissa. Myös sosiaalisesti kestävää talouskasvua, tulo-, varallisuus-, ja hyvinvointierojen vähentämisen muodossa pidettiin tärkeänä.

Jatkona ensimmäiseen kysyimme, mitä Suomessa voitaisiin tehdä eriarvoisuuden vähentämisen eteen niin maiden sisällä ja niiden välillä, sekä sitä, voitaisiinko globaaleja finanssimarkkinoita ja instituutioita säädellä vahvemmin.

Vastauksissa painottuivat koulutus, jonka tuella on rakennettu Pohjoismaista tasa-arvoista yhteiskuntaa. Esiin tuli myös sen tärkeys, että universalismin periaate omaksutaan kaikkien maailman maiden kesken ja erityisesti Suomessa. Muita vastauksia olivat tuloerojen kasvun estäminen, joka nähtiin riskinä talouskasvulle. Toisaalta esiin nousi vapaan kaupan edistäminen, toisaalta vahvempi sääntely oikeudenmukaisemman globaalin talousjärjestelmän puolesta.

Kolmas kysymys koski sitä, mikä olisi paras keino tehdä Suomessa maapallon kantokykyä tukevaa ja ekologisesti kestävää politiikkaa. Vastauksissa korostuivat koulutus, cleantech ja innovaatiot. Myös tehokkaampia käytännön toimia peräänkuulutettiin, sillä poliittista tahtoa Suomesta katsottiin asian edistämiseksi jo löytyvän.

Neljänneksi kysyimme, mikä vastaajien mielestä on kaikkia YK:n jäsenmaita sitovien tavoitteiden suurin merkitys Suomessa ja globaalilla tasolla. Kestävän kehityksen tavoitteiden todettiin olevan tiekartta tavoitteista käytännön tekemiseen. Ne tarjoavat globaalit raamit, joiden pohjalta on hyvä rakentaa niin kansallisia kuin yrityskohtaisiakin tavoitteita. Tavoitteiden tulisi myös olla kunnianhimoisia, inspiroivia ja selkeitä ja määrittää yhteistä tahtotilaa.

Kysymykset ja vastaukset kokonaisuudessaan:

Kysymys 1. Talouskasuvu ja työllisyys


Talouskasvu ja työllisyys puhuttavat tällä hetkellä paljon, ja niihin liittyy myös yksi ehdotetuista kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoite numero 8 on kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen. Se pitää sisällään vuoteen 2030 mennessä täyden säällisen työllisyyden saavuttamisen kaikkien kohdalla sukupuoleen katsomatta. Tavoitteessa korostetaan erityisesti nuorten ja vammaisten osallisuutta. Millä keinoin näet tavoitteen toteutuvan? Tavoitteessa on erityisen mielenkiintoista säälliset työolot, jotka voidaan myös tulkita työn inhimilliseksi merkitykseksi ihmisille. Miten näet, että tämä pystytään turvaamaan maailmassa, jossa esimerkiksi suorittavan työn osuus vähenee lakkaamatta?

Kysymys 2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat

Edelliseen tavoitteeseen liittyy suoraan tavoite numero 10: eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Alatavoitteena tälle on merkitty sen tukeminen, että 40 vähiten ansaitsevan prosentin tuloja saataisiin nostettua keskiarvoa nopeamalla tahdilla. Mitä Suomessa voidaan tehdä tavoitteen saavuttamiseksi? Toinen alatavoite on globaalien finanssimarkkinoiden ja instituutioiden vahvempi säätely ja tarkkailu. Mitä keinoja Suomella on tällaiseen?

Kysymys 3. Maapallon kantokyky

Tavoitteissa on sarja vahvasti maapallon kantokykyyn liittyviä tavoitteita, kuten:
Tavoite 7: edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen kaikille. Alatavoitteina on mm. merkittävä lisäys uusiutuvan energian tuotannon määrä kokonaistuotannosta ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen puhtaiden energiamuotojen teknologian ja tutkimuksen saatavuuden kohdalla. Tavoite 9: kestävän infrastruktuurin rakentaminen, kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että olemassa olevia teollisuudenaloja mukautettaisiin kestävämpään suuntaan resurssitehokkuuden, puhtaiden ja ympäristöystävällisten teknologioiden ja teollisten prosessien käyttöönoton kautta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite 11: turvalliset ja kestävät kaupungit ja asuinyhdyskunnat. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta myönteisiä sidoksia urbaanien sekä peri-urbaanien alueiden ja maaseudun välillä voimistetaan kansallisella ja paikallisella suunnittelulla. Tavoite 12: kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistaminen. Tavoitteeseen kuuluu mm. ruokajätteen puolittaminen henkilöä kohti vuoteen 2030 mennessä, niin loppukulutuksessa kuin tuotantoprosesseissakin. Yhtiöiden, myös suurten kansainvälisten yhtiöiden sitoutuminen kestäviin käytäntöihin ja näistä raportointiin. Syksyllä Suomi sitoutunee tavoitteisiin, joilla tuetaan maapallon kantokykyä. Mikä olisi mielestäsi Suomessa oikea tapa lähteä tekemään tehokkaammin politiikkaa, joka tukee tätä kehitystä?

Kysymys 4. Tavoitteiden merkitys

Mikä mielestäsi on kaikkia YK:n jäsenmaita sitovien tavoitteiden suurin merkitys Suomessa ja globaalilla tasolla?

Vastaukset:

Aleksi Kuusisto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK)

1. Talouskasvu ja työllisyys

Tämä tavoite on post-2015 agendan keskeisimpiä. Köyhyyden poistamisessa aivan keskeinen rooli on säällisten työpaikkojen luomisella. Haaste on valtava. Maailman työmarkkinoille on lähivuosikymmeninä tulossa satoja miljoonia uusia ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä. Koska valtaosa työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille, on kasvun edellytysten vahvistamisen oltava keskeinen tavoite.

Jotta varmistetaan että työpaikat ovat post-agendan tavoitteen mukaisesti säällisiä ILO:n decent work -termin mukaisesti on [tehtävä seuraavat asiat]:
1. valtioiden ratifioitava ILO:n yleissopimuksia ja edistettävä niiden kolmikantaista toimeenpanoa
2. ILO:n perussopimusten sisältämät perusoikeudet on otettava mukaan kauppasopimuksiin, kuten esim. EU, USA ja Kanada jo tekevätkin. Lisäksi kauppasopimuksissa on sitouduttava ILO:n decent work agendan edistämiseen
3. kehitysyhteistyöllä on vahvistettava valtioiden ja työmarkkinajärjestöjen kykyä tehdä työstä nykyistä säällisempää. Tätä työtä Suomen järjestöistä tekee erityisesti SASK.

ILO:n säällisen työn määritelmää voidaan soveltaa kaikkeen palkkatyöhön, ei vain ns. suorittavaan työhön.
2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat
Suomessa on huolehdittava että matalapalkkatyön verotus on kevyttä verrattuna hyväpalkkaisten verotukseen. Post-2015 agendalla ei puututa työmarkkinajärjestöjen neuvottelukompetenssiin kuuluvaan palkkapolitiikkaan. SAK:n tavoitteena on palkkapolitiikassa ollut rajoittaa tuloerojen kasvua.

Finanssimarkkinoiden sääntelyn osalta Suomen on oltava aktiivinen ennen kaikkea OECD:ssä ja EU:ssa, joissa tehdään asiaa koskevia päätöksiä. Näiden päätösten toimeenpanoon Suomessa on kiinnitettävä huomiota. Erityisen tärkeä on OECD:n BEPS-hankkeen läpivienti. Finanssimarkkinoiden osalta kansainvälinen sääntely on usein parempi ratkaisu kuin kansallinen sääntely, koska markkinat ovat hyvin kansainväliset.

3. Maapallon kantokyky

Suomen tulee tukea maapallon kantokykyä paitsi kansainvälisen yhteistyön kautta, myös omaehtoisesti. Nykyisessä taloustilanteessa kannattaa Suomen kohdistaa voimavarojaan erityisesti kestävää kehitystä tukevan liiketoiminnan edistämiseen. Edistämällä esim. Suomen cleantech- ja biotaloussektoreiden kasvua, kotimaassa ja maailmalla, voidaan saman aikaisesti sekä vahvistaa kasvua ja työllisyyttä että vastata globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin.

4. Tavoitteiden merkitys

Suurin merkitys globaalilla tasolla tulisi siitä, jos suuret pääomavirrat kuten kauppa ja investoinnit saadaan aidosti tukemaan uutta kehitysagendaa. Suomessa kova juttu olisi se, jos kestävän kehityksen edistäminen saataisiin valtavirtaistettua läpi julkishallinnon.

Satu Vasamo-Koskinen, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)

1. Talouskasvu ja työllisyys

Talouskasvu luo parhaimmat edellytykset kestävän kehityksen rakentamiselle sekä köyhyyden vähentämiselle. Yksityinen sektori puolestaan on talouskasvun keskeisin lähde, jonka vuoksi yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön on vahvistettava.

Ensisijaista on luoda järjestelmä, jolla kussakin maassa vastuu turvata säälliset työolot on kullakin valtiolla. ILO:n sopimukset ja suositukset määrittävät ja turvaavat näitä sopimuksia. Kansainvälisten järjestöjen kuten ILO:n tulee keskittyä siihen, että kehittyvissä maissa a) ratifioitaisiin näitä vähimmäistyöoloja koskevia sopimuksia ja suosituksia ja b) toisaalta, että valtiot niitä ratifioinnin jälkeen sitoutuvat noudattamaan ja valvomaan niiden noudattamista. Vähimmäistyöolojen turvaamiseksi kansainvälisten järjestöjen tulisi keskittyä entistä enemmän antamaan konkreettista teknistä apua ja koulutusta kehittyvien maiden viranomaisille ja päättäjille.

2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat

Elinkeinoelämä näkee valtiovallan roolin yksityissektorin toimintaa koskevassa kontekstissa merkittävänä 1) yksityisen sektorin toiminnan mahdollistavan toimintaympäristön kehittämisessä kohdemaassa sekä 2) riskin jakamisessa, tarkoittaen osallistuvien yritysten tarpeisiin vastaavia kehitysrahoitusinstrumentteja.

Kehitysrahoitusinstrumenttien osalta erityisen merkittävää on, että yksityisen sektorin rahoitusinstrumentit vastaavat kohdemaan sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin kysyntään ja että yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttien kattavuus ja volyymi nostetaan vähintään samalle tasolle kuin kilpailijamaillamme.

Asenteet ovat muuttuneet kehitysyhteistyön kohdemaissa, haasteiden ratkaisemiseen toivotaan yhä useammin yritysyhteistyötä, innovaatioita ja investointeja – perinteisen kehitysavun sijaan. Tämän tunnistamisen myötä Suomessa on mahdollisuus rakentaa toimiva ja joustava toimintakulttuuri, jolla mahdollistetaan sekä kehitystavoitteiden saavuttaminen että suomalaisyritysten mukaantulo, nk. win-win.

Esim. energiahuoltoon, luonnonvarojen käyttöön, ilmastonmuutokseen tai kunnallistekniikkaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseen toivotaan yhä useammin juuri yritysyhteistyötä, innovaatioita ja investointeja – perinteisen kehitysavun sijaan.

Suomalaisyritysten erityisosaaminen mm. sektoreilla kuten koulutus, vesi ja sanitaatio, energiatehokkuus ja uusiutuva energia, infrastruktuuri, metsäteollisuus sekä terveydenhuolto tukevat vahvasti pyrkimyksiä kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Erityisosaaminen vastaa kehitysmaista kumpuaviin tarpeisiin (ns. tarvelähtöisyys).

Lisäksi suomalaisyritysten ratkaisut tarjoavat relevantteja ratkaisuja kehitysmaiden markkinoille; energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä teknologioita sekä taitavaa tuotannon ja suunnittelun organisointia. Suomalaisyrityksillä on hyvä maine ja vastuulliset toimintatavat.

3. Maapallon kantokyky

Suomalaisilla yrityksillä on kasvavaa kiinnostusta kehitysmaihin. Siihen vaikuttaa kasvu- ja kansainvälistymistavoitteet sekä tarve parantaa kilpailukykyä ja yhdistää omaa huippuosaamista ja tuotekehittelyä tuotantoon, lähellä uusia ja kasvavia markkinoita.

Monet kehitysmaissa julkisen sektorin hallinnassa olleet alat ovat avautuneet yksityisille toimijoille ja tarjonneet siten uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi telekommunikaatioala on käynyt läpi merkittävän murroksen ja samassa tilanteessa on monin paikoin tällä hetkellä myös energiasektori. Edellä mainitusta huolimatta vielä moni toimiala on lähes poikkeuksetta julkisen sektorin hallinnassa, kuten esimerkiksi terveydenhuolto- sekä vesi- ja sanitaatioala. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa molempien, sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeisiin.

Kehitysmaan yksityisen sektorin kanssa tehtäviin hankkeisiin toimivin instrumentti Suomessa on Finnfund, kun taas julkisen sektorin hankkeiden rahoitusinstrumenttia ei viime aikoina ole ollut käytössä korkotukiluottoinstrumentin lakkauttamisen vuoksi. Sen vuoksi yksityisen sektori on toivonut entisen korkotukiluottoinstrumentin uudelleen elvyttämistä entistä toimivampana instrumenttina ja näin onkin tapahtumassa.

Yksityisen sektorin toiminnan mahdollistava toimintaympäristö on merkittävässä asemassa, kun halutaan tukea kohdemaan yksityisen sektorin kehittymistä ja kaupallisten kumppanuuksien kehittymistä. Yksityisen sektorin toiminnan mahdollistava toimintaympäristö sisältää osioita kuten: vakaa ja ennakoitava taloudellinen ja poliittinen tilanne, mahdollisuus avoimeen kaupankäyntiin, yritystoimintaa tukeva lainsäädäntö ja lainsäädännön toimeenpano, toimiva rahoitusjärjestelmä, fyysinen infrastruktuuri, tietoliikenneinfrastruktuuri, energian saannin turvaaminen, hyvät hallintotapakäytännöt, korruption vastaisia toimia, toimiva verojärjestelmä, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa sekä koulutettua tai koulutettavaa työvoimaa sekä työelämän perusoikeuksia.

Valtiovalta kohdemaassa ja meillä on se taho, joka voi rakentaa toimintaympäristön, eli pelikentän ja erityisesti luoda pelin säännöt – mielellään samat säännöt kaikille pelaajille eli ’level playing field’. Yritykset ovat sitten niitä pelaajia.

4. Tavoitteiden merkitys

EK pitää kestävää kehitystä tärkeänä globaalilla tasolla. Suomalaisyrityksillä on tällä saralla paljon annettavaa. Korostamme yritystoiminnan merkitystä kestävälle kehitykselle, sitä kautta syntyvää talouskasvua, yritystoimintaa, työpaikkoja ja sen luomia verotuloja sekä lisäksi energia-, ilmasto-, ympäristötavoitteita, sekä niiden saavuttamista siellä, missä se on tehokkainta sekä erityisesti suomalaisyritysten huippuosaamisen hyödyntämistä tässä.

Pekka Ristelä, Finnunions

1. Talouskasvu ja työllisyys

Kaikkia koskeva kestävä talouskasvu on hyvä tavoite, jonka saavuttamiseen on monessa nopean talouskasvun maassakin vielä pitkä matka. Hyvät työpaikat ovat kaikkia hyödyttävän talouskasvun tärkein edellytys. Työn on oltava tekijälleen turvallista ja annettava hänelle riittävä toimeentulo. Näiden takaamisessa työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehdoista on lähtökohta, jota ilman hyvää työelämää ei ole missään saavutettu. Tärkeää on myös tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen vähentäminen oikeudenmukaisen verotuksen, sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden avulla.

2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat

Koska valtaosa pienituloisimmista on työelämän ulkopuolella, tuloeroja pienentää tehokkaasti hyvien työpaikkojen luominen ja samalla huolen pitäminen siitä, että työttömyysturva, eläkkeet ja muu sosiaaliturva ovat riittävällä tasolla. Työssä olevien osalta tarvitaan sopimuksia, joilla pienituloisten tulot nousevat muita nopeammin. Kansainvälisellä tasolla tarvitaan vahvempia sääntöjä ja yhteistyötä lopettamaan käytännöt, joilla maailman vauras vähemmistö pystyy esimerkiksi veronkierrolla ja -välttelyllä väistämään vastuunsa yhteisestä hyvinvoinnista. Suomella on erityisesti Euroopan unionin jäsenmaana hyvät mahdollisuudet edistää oikeudenmukaisempaa globaalia talousjärjestystä.

3. Maapallon kantokyky

Suomen talous- ja työllisyystilanne edellyttää vahvaa panostusta elinkeinorakenteen uudistamiseen. Samaan aikaan kaupungistuminen jatkuu ja yhdyskuntarakennetta on kehitettävä. Etsiessään ratkaisuja näihin haasteisiin Suomi on osa globaaleja kehityskulkuja ja voisi auttaa niin itseään kuin muitakin pyrkimällä entistä selvemmin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien ratkaisujen edelläkävijäksi. Siihen rooliin kuuluu myös aktiivisuus ja rohkeus eurooppalaisten ja globaalien sopimusten aikaansaamisessa.

4. Tavoitteiden merkitys

Kestävä kehitys edellyttää globaaleja pelisääntöjä kaikkien kannalta yhä tuhoisampia seurauksia saavan pidäkkeettömän kilpailun hillitsemiseksi.

Timo Vuori, Suomen Kansainvälinen kauppakamari ICC

1. Talouskasvu ja työllisyys

Koulutus on ratkaisevassa asemassa, jos halutaan luoda yhteiskunnallista stabiliteettia, kestävää talouskasvua ja työpaikkoja sekä säälliset työolot. Osaava ja ymmärtävä ihminen pystyy uudistamaan yhteiskuntaa, toimimaan monipuolisti talouskasvun moottorina – työntekijänä tai yrittäjänä. Koulutuksen kautta syntyy myös ymmärrys säällisten työolosuhteiden merkityksestä. Koulutus auttaa ihmistä myös sopeutumaan muutoksiin, joita työelämä kohtaa ”robotiikan ja automaation” kautta. Koulutus on paras tapa integroida nuoret ja vammaisetkin osaksi yhteiskuntaa. Työelämä on arjen keskeisin kiinnike ihmisille yhteiskuntaan. Koulutuksen täytyy kuitenkin uudistua ja mukautua muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin kussakin yhteisössä. Koulutus on laaja käsite oppisopimuksista yliopistoihin.

2. Eriarvoistuminen ja finanssimarkkinat

Koulutus on keskeisessä roolissa, kun eriarvoisuutta vähennetään. Pohjoismaiden tasa-arvoisuus perustuu juuri vahvaan koulutus- ja osaamistraditioon yli sukupuoli ja luokkayhteiskuntarajojen. Mutta samanaikaisesti Pohjoismaiden haasteeksi saattaa muodostua liian pitkälle menevä tasapäistäminen. Yksilöllä pitää olla oikeus ja mahdollisuus kehittyä ja vaurastua. Yhteiskunnan pitää tarjota tähän riittävät kannusteet. Sama koskee niin perinteisiä teollisuusmaita, kehittyviä talouksia kuin kehitysmaita. Yhteiskuntarauhan varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin toki myös erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia turvaverkostoja, jotka auttavat tilapäisesti yhteiskunnasta ja työelämästä syrjäytyneitä. Finanssimarkkinoiden toimivuudella on merkitystä, jos kasvua ja kehitystä halutaan aikaiseksi niin teollisuus kuin kehitysmaissa. Rahoitus on välttämätön instrumentti kasvuun ja investointeihin.

Finanssimarkkinoista: Puhe globaaleista finanssimarkkinoista on harhaanjohtava. Markkinat toimivat pitkälti lokaalisti ja sääntelyä sekä verotus tehdään yhä kansallisvaltiotasolla. Kansainvälisiä finanssisijoittajia toki on kasvava määrä. Näistä yhä useampi painottaa sijoitusten myönteisiä vaikutuksia kestävälle kasvulle.

3. Maapallon kantokyky

Emme tarvitse ”tehokkaampaa politiikkaa” vaan asioiden toteuttamista käytännössä. Kaikkiin mainittuihin tavoitteisiin liittyy vahvoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia intressejä. Niiden toteuttaminen vaatii yritysten ja yksityisen osaamisen mukaan saamista. Yritykset saadaan hankkeisiin mukaan – meillä ja maailmalla – jos niillä on selvä liiketoiminnallinen intressi pitkällä aikavälillä. Yritysten mukanaolo ei voi pääsäntöisesti perustua ”hyväntekeväisyyteen”. Politiikan on luotava yrityksille sopivat kannusteet olla mukana edellä mainituissa tavoitteissa. Politiikan kautta voidaan sopivasti ohjata myös yhteiskunnan rakentamista ja valintoja.

4. Tavotteiden merkitys

Ne tarjoavat tiekartan poliittisista tavoitteista kohti käytännön läheistä tekemistä yhteiskunnallisten olojen parantamiseksi meillä ja maailmalla. Universaalit tavoitteet velvoittavat meitä ja muita kaikilla tasoilla.

Pertti Korhonen, Outotec

1. Talouskasvu ja työllisyys

Vaikka suorittavan työn määrä vähenee, se ei poistu eikä välttämättä tarkoita kokonaistyömäärän vähenemistä. Monen työn luonne varmasti muuttuu. Parhaiten näen tämän tavoitteen toteutuvan kestävän kasvun ja vihreän talouden pohjalle rakentuvassa vapaassa markkinataloudessa. Globaalilla tasolla on edelleen tavoiteltava kaupankäynnin vapauttamista. Työllisyyttä ei voida turvata valtioiden toimilla, mutta valtioiden on taattava yrityksille hyvät perusedellytykset. Suuri ongelma on poliittinen epävakaus, joka on monilla alueille johtanut yhteiskuntien taloudelliseen ja henkiseen epätasapainoon ja hallitsemattomiin muuttovirtoihin. Kaikki, mitä voidaan tehdä rauhan ja vakauden edistämiseksi edistää myös taloutta ja työllisyyttä. On keskeisen tärkeää, että taloudellisen hyvinvoinnin kasvu toteutetaan planeettamme ekologisten rajojen puitteissa. Tämä tulee vaatimaan valtavia paradigmamuutoksia ja on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeää.



2. Eriarvoistuminen ja finanssimarkkinat

Keskeistä on ihmisten ostovoima eikä niinkään absoluuttinen palkkataso. Suomessa ongelmana on erittäin korkea kokonaisverorasitus johtuen tehottomasta julkisesta sektorista. Vähiten ansaitsevien ostovoimaa tulee parantaa erityisesti verorasituksen vähentämisen kautta. Suomi on pieni ja avoin maa globaalissa talousjärjestelmässä ja se edellyttää kilpailukykyistä palkkatasoa. Mielestäni Suomen tulee kaikilla kansainvälisillä foorumeilla edistää vapaan kaupan ja vastuullisen liiketoiminnan toteutumista. Sääntelyäkin tarvitaan, mutta historian valossa on nähtävissä, että moni ongelma ratkeaa, kun innovaatioille ja markkinamekanismille annetaan mahdollisuus toimia. Jo nyt monet ns. bottom of the pyramid -liiketoimintamallit ovat hyviä esimerkkejä jaetun arvon luomisesta: samalla kun tehdään kestävää bisnestä, voidaan tarjota ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin.

3. Maapallon kantokyky

Me elämme monessa suhteessa jo yli maapallon kantokyvyn, ja on selvää, että tähän ongelmaan on puututtava hyvin voimakkaasti monin eri keinoin. Suomella on hyvä asema profiloitua edelläkävijänä ja mallimaana esimerkiksi kiertotaloudessa tai kestävissä teknologioissa. Pohjoismaat ovat jo valmiiksi muun maailman silmissä cleantechin valtakuntaa, ja tätä meidän pitää hyödyntää tehokkaasti sekä konkreettisia ratkaisuja että valtion toimintamalleja esiintuomalla. Meillä on jo Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jossa on hienolla tavalla otettu mukaan sekä julkiset että yksityiset toimijat. Suomen kansallinen ambitiotaso näissä asioissa on kuitenkin ollut hyvin matala ja olemme jääneet pahasti jälkeen muista pohjoismaista. Uusi hallitusohjelma on erittäin tervetullut muutos tähän sisältäen vahvoja tavoitteita fossiilisen energinan käytön vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

4. Tavoitteiden merkitys
Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle polulle pääsemiseksi tarvitaan kunnianhimoisia, inspiroivia ja selkeitä yhteisiä tavoitteita ja niihin sitoutumista. On lisättävä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että nykyinen tilanne on monella tavalla kestämätön ja tarvitaan suuria muutoksia niin että tulevilla sukupolvilla olisi edellytykset hyvään elämään.

Taavi Heikkilä, SOK

1. Talouskasvu ja työllisyys

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden kautta voimme turvata hyvinvoinnin täällä ja toisaalta vain sitä kautta kehittyvät maat voivat kestävästi rakentaa omaa hyvinvointiaan. Tavoite vaatii ponnisteluita laajasti niin julkiselta sektorilta kuin yrityksiltäkin. Julkisella puolella koulutusjärjestelmän ja palveluiden on tuettava näitä tavoitteita. Yrityspuolella on kiinnitettävä huomiota työelämän osallisuuteen, esimerkiksi juuri nuorten ja vammaisten työllistymiseen. S-ryhmässä lähes 30 prosenttia työntekijöistä on alle 25-vuotiaita. S-ryhmä on antanut Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen: lupauksen kasvattaa nuorista kaupan alan ammattilaisia. S-ryhmän yritykset perehdyttävät nuoret työnantajan ja työtehtävien lisäksi työelämään yleisestikin – kaikkiin niihin toimintatapoihin ja käytäntöihin, jotka edistävät nuorten valmiuksia toimia työyhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.

S-ryhmä työllistää myös vajaakuntoisia ympäri Suomen eri osuuskaupoissa. Kokemukset ovat olleet hyviä niiden työllistettyjen vajaakuntoisten kuin S-ryhmän näkökulmasta ja toiminta tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.

Vaikka suorittavan työn osuus väheneekin, ei se tarkoita työn vähenemistä. Työ muuttaa muotoaan. Esimerkiksi suomalainen yhteiskunta palveluvaltaistuu kovaa vauhtia, mikä tarkoittaa, että yhä suurempi osa ihmisistä työskentelee palveluiden parissa. Vastuullinen työnantajapolitiikka mahdollistaa työntekijöiden kehittymisen työssä ja luo sitä kautta myös merkityksellisyyttä.


Kysymys 2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat

OECD:n tuoreessa tutkimuksessa korostetaan sitä, että tuloerojen kasvu on riski talouskasvulle. Työantajien ja palkansaajien on yhdessä pyrittävä löytämään keinoja työn tuottavuuden nostamiseksi, mikä mahdollistaisi tuottavuushyötyjen ohjaamisen myös työntekijöille. S-ryhmän tavoitteena on tarjota työntekijöilleen pääasiallinen toimeentulo työnantajansa palveluksessa. Tavoitteenamme on, että osa-aikaisten työntekijöiden on mahdollista saada lisää työtunteja ja siten ansaita enemmän. Pyrimme mahdollistamaan tämän kehittämällä henkilöstötyön toimintamalleja ja työkaluja, kannustamalla henkilöstöä oman osaamisen kehittämiseen ja edistämällä henkilöstön moniosaajuutta.

Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten yritysten näkökulmasta on keskeistä kehittää hankintaketjujen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta työtekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun edistämiseksi. Esimerkiksi S-ryhmä on suomalainen toimija ja yhteensä 86 prosenttia S-ryhmän hankinnoista keskittyy Suomeen, mutta tuotteiden hankintaketjut ovat silti osittain kansainvälisiä ja moniportaisia.
Hankintasopimuksissa S-ryhmä edellyttää, että tuotannossa noudatetaan lainsäädännön vaatimuksia ja työehtosopimuksia sekä ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä työelämän vähimmäisnormeja.

Toimitusketjun vastuullisuuden toteutumista seurataan kolmannen osapuolen tekemien puolueettomien auditointien avulla. Ulkopuolisten auditointien lisäksi tehdään omia jäljitettävyys- ja vastuullisuusselvityksiä sekä pyritään vierailemaan tavarantoimittajien luona.

Kysymys 3. Maapallon kantokyky

Hyvä esimerkki on Kestävän kehityksen toimikunnan laatima “Suomi, jonka haluamme 2050 – kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus”, johon myös me S-ryhmänä olemme tehneet omat sitoumuksemme. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen visio ja tavoitteet antavat hyvät raamit meidän toimintamme kehittämiselle ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen kehittämisen.

Tehokkaita toimia maapallon kantokykyyn liittyvien tavoitteiden edistämiseksi ovat panostukset innovaatiotoiminnan edistämiseen ja uusien teknologioiden kehittämiseen, jotta pystymme kehittämään ympäristön kannalta parhaita ratkaisuja ja edistämään niiden käyttöönottoa.

Esimerkiksi S-ryhmässä kotimainen uusiutuva energia on keskeisessä roolissa energian hankinnassa. S-ryhmä on sitoutunut siihen, että vuonna 2016 puolet sen käyttämästä sähköstä tuotetaan omalla tuulivoimalla.

4. Tavoitteiden merkitys

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat globaalit raamit kehittämisen painopistealueista. Niiden pohjalta on hyvä rakentaa niin kansallisia kuin yrityskohtaisia kestävän kehityksen tavoitteita. Tästä hyvä esimerkki on “Suomi, jonka haluamme 2050 – kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus”, johon myös me S-ryhmänä olemme tehneet omat sitoumuksemme.

Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto

1. Talouskasuvu ja työllisyys

Tulevassa hallitusohjelmassa Suomessa tulee nostaa tavoitteeksi osatyökykyisten työllistymisen mahdollistaminen rakentamalla aktiivisesti välityömarkkinoita sekä sosiaaliturvan ja palkkatulojen nykyistä parempaa yhteensovittamista. Näin osatyökykyisten potentiaali tulee käyttöön ja jokaiselle mahdollisuus osallistua työelämään voimavarojensa mukaisesti. Perhe- ja työelämän yhteensovittamista ja nuorten naisten työssä olemista tulee tukea perhevapaiden kustannusten jakamisella molempien vanhempien työnantajien kesken. Kestävä talouskasvu ottaa huomioon sosiaaliset, inhimilliset ja ekologiset vaikutukset, ei vain talouden. Taloudellista kasvua ei pidä tavoitella hinnalla millä hyvänsä, vaan tunnistaa tehtyjen päätösten pitkän aikavälin vaikutukset. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta tulee viedä konkreettisesti edelleen eteenpäin eri tahojen yhteistyönä. EU-politiikassaan Suomen tulee pitää vahvasti esillä nuorten työllistymisen edellytysten rakentamista ja voimavarojen suuntaamista siihen. Globaalisti tavoitteet merkitsevät Suomen kannalta sitä, että on oltava valmis vaikuttamaan hyvinvoinnin tasapuolisempaan jakautumiseen ja huomioitava myös se, miten hyvän tavoittelussa syntyvät haitat jaetaan eri ihmisryhmien ja erilaisessa kehitysvaiheessa olevien maiden välillä. Nykyisenlaisen talouskasvun tavoittelun ekologiset ja kärjistyvän eriarvoisuuden rajat voivat tulla vastaan haluamme sitä tai emme.


2. Eriarvoisuus ja finanssimarkkinat

Eriarvoisuuden ja tuloerojen pienentämiseksi tulee keventää pienituloisten verotusta. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa sosiaaliturvaetuuksien varassa elävien toimeentulo ja ostovoima on turvattava. Suomen tulee sitoutua vahvasti edistämään YK:n järjestöjen Social Protection Floors, SPF`s, aloitetta, joka lähtee universalismin periaatteesta ja etuuksien rakentamisesta vaiheittain kunkin maan mahdollisuuksia vastaavasti. Universalismin periaatteesta kiinni pitäminen koskee myös Suomea.

3. Maapallon kantokyky

Suomessa tulee lähteä satsaamaan merkittävästi ja tavoitteellisesti uusiutuvan energian hyödyntämiseen, tuotekehittelyyn ja tutkimukseen. Suomalaista osaamista tulee määrätietoisesti viedä Kiinan ja kehittyviin maihin ympäristö- ja vesiongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta kestävän kehityksen mahdollistamiseksi. Määrätietoista työtä on tehtävä ilmastosopimusten eteenpäin saamiseksi vaikeuksista huolimatta.

4. Tavoitteiden merkitys

Yhteisten tavoitteiden kautta tulee määritellyksi yhteinen tahtotila tulevasta kehityksen suunnasta, jonka eteen ollaan valmiita tekemään työtä. MDG`t [vuosituhattavoitteet] osoittivat sen tuottavan tulosta ja näin jatkossakin.